Puheenaihe

Käytkö töissä vain rahan takia? Psykologi puhkaisee kuplan yleisestä hokemasta

Antti Suvannon mukaan on ihan sallittua tehdä töitä vain rahan vuoksi, mutta parempi olisi, jos töiden tekoon innostaisi muutkin seikat.

Venla Tirkkonen

Toisinaan hokemaa ”teen tätä vain rahasta” kuulee psykologi, psykoterapeutti Antti Suvannon mukaan niin pontevin äänenpainoin, että se alkaa jo hieman epäilyttää.

– Ehkä ihminen pyrkii kätkemään tai piilottelemaan joitakin syvempiä motiivejaan, kuten vaikkapa työnsä heikkoa arvostusta, jota nolostelee. Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista -sananlasku sopii usein näihin tilanteisiin.

 

Suvanto kuitenkin tarkentaa, että töissä saa ilman muuta käydä pelkän rahan vuoksi, kunhan tekee työnsä hyvin ja on muutenkin niin kuin ”ihmisen kuuluu olla”.

– Eri asia sitten on, mitä kaikkea kannattaa sanoa ääneen, hän lisää.

Suvanto ei mielellään nimeä yksittäisiä työtehtäviä, joissa pelkän rahan vuoksi tekemisen asenne olisi yleisempää tai julkisempaa kuin toisissa hommissa.

– Usein tämä asia on siellä taustalla. Seikka, joka tiedetään, mutta jota ei lausuta ääneen.

 

Bisneselämässä rahan vuoksi työskentelystä puhutaan Suvannon mukaan useammin ääneen, mutta se johtuu tuloksen suorasta kytkeytymisestä itse työhön. Julkishallinto sen sijaan on perinteisesti edustanut toista ääripäätä.

– Tämäkin kuvio on nyt muuttunut. Kunnallispalvelujen vahva ulkoistus on tuonut kannattavuusajattelun myös hallintoon ja vaikuttaa tavalla tai toisella myös asenteisiin.

Rahan vuoksi työskentelystä puhutaan pilailumielessä myös luovilla aloilla, joissa se Suvannon mielestä sotii kaikkia luovuuden tekijöitä vastaan.

– Mutta totta toinen puoli. ”We are only in it for the money” – teemme tätä vain rahasta, irvaili huumorirockin isä, Frank Zappa jo 1970-luvulla, mikä ei kyllä pitänyt paikkaansa hänenkään kohdallaan.

 

Suvanto muistuttaa, että tarinat rahan mahdista ovat yhtä vanhoja kuin raha itse. Silti onnea rahan vuoksi tekeminen ei tahdo tuottaa. Ilokin on usein lyhytaikainen.

– Jos ”vain rahan takia” -asenne toimisi kirjaimellisesti, ei esimerkiksi työssä jaksaminen olisi sellainen ongelma kuin se nyt on. Ja toisaalta, jos pelkästään rahan vuoksi panostaa kaiken aikansa ja energiansa työhön ja samalla vieraantuu läheisistään, niin jossain vaiheessa varmasti kysyy itseltään, että maksoiko se vaivan, hän pohtii.

 

Suositeltavaa olisi etsiä rahan lisäksi muita motiiveja, joita voivat olla työn kiinnostavuus, itsenäisyys, tilaisuus toteuttaa omia ideoitaan, kivat työkaverit, viihtyisä ympäristö ja hyvä yhteisö, työnantajan hyvä maine ja tilaisuus oppia uutta.

– Ihmisten motiivit ovat hyvin yksilöllisiä ja vaihtelevat samallakin yksilöllä iän myötä.

Suomessa on parin viime vuoden aikana puhuttu paljon työn imusta. Suvannon mielestä sen merkitystä liioitellaan ja yleistetään.

– Työn imu on suhteellisen tuore käsite, eikä sen kytkentä työhyvinvointiin ole mitenkään yksiselitteinen, hän sanoo.

Koko termin suomennos, työnimu, on hänestä kummallinen.

– Hollantilaiset Wilmar Schaufeli ja Arnold Bakker ovat määritelleet sen sitoumuksena ja lupauksena, joka siis tulee työntekijän taholta. Työssä itsessään ei nähdä ”imua” sen kummemmin kuin mitään muutakaan. Termi on epämääräinen ja tavallaan väheksyy työntekijän omia motiiveja.

 

Suvanto vähentäisi työn imusta puhumista ja korostaisi työn iloa, jota tuottavat esimerkiksi tarmokas keskittyminen, antautuminen työlle ja uppoutuminen.

Ilon lisäksi työn pitäisi tuottaa tarkoituksen tunnetta.

– On tärkeää, että tekemälläsi työllä on jotakin laajempaa merkitystä kuin tämä konkreettinen tarve, mihin se nyt tulee.

Työn ja sen tarkoituksen tulee Suvannon mielestä istua työntekijän arvomaailmaan ja siihen, miten hän näkee vaikkapa firman yleiset pyrkimykset.

– Kysymys on eettinen ja tarkoittaa sen pohtimista, toimiiko työpaikka lain ja moraalin valossa hyväksyttävällä tavalla.

Päinvastaistakin toimintaa tapahtuu.

– Esimerkiksi dokumentissa Venäjän trollitehtaista todettiin, että työntekijät olivat iloisia, innostuneita ja motivoituneita – häiritessään toisen valtion vaalijärjestelmää.

Lopuksi Suvanto summaa, että työn ei tarvitse olla pelkkää iloa ja intohimoa, mutta ainoastaan rahan vuoksi työskentelyssä on enemmän haittapuolia kuin hyötyä.

– Vaikka rahaa tulisi, se ei tunnu oikein miltään, jos oma potentiaali ja osaaminen jäävät hyödyntämättä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Työelämäprofessori kertoo IL:ssä, mikä Suomen työpaikoilla mättää – "Kyse on huonosta johtamisesta"13.8.2019 09.56
Työelämässä vaatimukset kasvavat, mutta tekijöiden koulutus vähenee – liitto ärähtää: "Tilanne on hälyttävä"20.5.2019 14.40
Tuleeko Suomen työelämästä pelkkää keikkasilppua? – Tutkija nostaa esiin paljon puhuvan luvun vuodelta 201718.11.2018 20.45
Tämä on keskimääräinen tuntipalkka yksityissektorilla Suomessa – tienaatko enemmän?15.8.2019 10.43
Kiky kakkosta haluava Etla neuvoo Suomea: "Pidennetty työaika lisää työllisyyttä" – näin paljon enemmän töitä tehdään Kreikassa12.8.2019 16.06

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat

AutonOsat24.Fi