Puheenaihe

Nettipetokset taas kasvussa – näin suomalaisia huijattiin 3 468 kertaa verkossa

Verkossa tapahtuvien petosten ja huijausten määrä on jälleen lähtenyt Suomessa kasvuun. Kuvituskuva. – 

Johanna Erjonsalo / Arkisto

Kiire, huolimattomuus ja halpa hinta. Nämä ovat suurimmat syyt, miksi maksukorttien omistajat lankeavat huijareiden ansaan.

Poliisihallituksen poliisitarkastajan Jyrki Ahon mukaan kasvusuunnassa ovat internetissä tapahtuneet petostyyppiset rikokset, muun muassa maksuvälinepetokset.

Vuonna 2017 poliisi kirjasi näistä 12 113 rikosilmoitusta ja seuraavan vuonna määrä oli lähes sama. Sen sijaan vuonna 2019 luvut ovat kääntyneet nousuun.

– Kuluvana vuonna poliisi on kirjannut 3 468 nettipetoksiin luokiteltua rikosilmoitusta. Määrä on kasvanut lähes 250:llä edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten kirjaukset koskevat petoksia ja lieviä petoksia, Aho kertoo.

Vuonna 2018 poliisi kirjasi kaikkia petosrikoksia koskevia ilmoituksia yhteensä lähes 31 000.

Ahon mukaan monesti kyse on sähköpostilla tai tekstiviestillä toteutetuista huijauksista eli tietojenkalastelusta

– Henkilö on saanut itselleen kiinnostavan viestin. Hän on klikannut liitetiedostoa ja antanut maksukortti- sekä verkkopankkitiedot. Houkuttimina ovat esimerkiksi edulliset tarjoukset ja kilpailut, Aho kuvaa.

Kun päätöstä tehdään ja mahdollisia riskejä mietitään, kulut tuntuvat vähäisiltä. Myöhemmin, ehkä pitkänkin ajan kuluttua sitten huomataan, että maksukorttia on veloitettu kuukausittain. Huijattu kokonaissumma onkin noussut huomaamatta suureksi, koska tilitiedot ovat jääneet tarkastamatta.

Rikolliset saavat maksukorttitietoja myös tietomurtojen yhteydessä sekä käyttämällä maksukorttien kopiointilaitteita eli skimmaamalla.

– Monet näistä huijauksista paljastuisivat nopeammin ja vahingot jäisivät vähäisimmiksi, jos tilitietoja tutkittaisiin ahkerammin, Aho sanoo.

Internet luo alati kasvavan mahdollisuuden rikollisille, koska siellä ei ole valtioiden välisiä raja-aitoja.

Valheellisilla viesteillä tavoitetaan suuri määrä ihmisiä varsin helposti. Uhriksi joutuu useammin se, joka ei osaa varoa. Siksi asioista tulee puhua, mutta siten, että opitaan eikä vaan pelätä.

Ahon mukaan edelleen täytyy pitää esillä viime vuosien ikävää ongelmaa eli ikäihmisiin kohdistuvaa valepoliisirikollisuutta.

Ilmiötä esiintyy valitettavasti edelleen, vaikka siitä on julkisuudessa puhuttu paljon.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat

AutonOsat24.Fi