Puheenaihe

Lydia Widemanin lyhyt urheilu-ura oli täysin poikkeuksellinen – Hiihti lumettomalla sänkipellolla, "douppasi" kauppahallissa... ja katui aikaista lopettamistaan, vaikka naimisissa oli mukavaa

LIIKUNTA Olympiavoitto vaati kekseliäisyyttä. Lydia Widemanin urheliu-ura oli muutenkin poikkeuksellinen.

Lydia Wideman-Lehtonen oli viimeisiin vuosiin saakka innokas penkkiurheilija.

Petteri Mäkinen/Tamperelaisen kuva-arkisto

Naisten maastohiihdon ensimmäinen olympiavoittaja Lydia Wideman-Lehtonen on kuollut 98-vuotiaana.

Asiasta tiedotti Suomen olympiakomitea.

Wideman-Lehtonen johti Suomen naishiihtäjät kolmoisvoittoon Oslon talviolympiakisojen 10 kilometrillä vuonna 1952.

Lydia Wideman-Lehtonen teki sotien, työelämän ja perhe-elämän välissä täysin poikkeuksellisen urheilu-uran, joka huipentui yhteen kevääseen ja olympiakultaan vuoden 1952 talviolympiakisoissa Oslossa.

Tampereen Linnainmaalla pitkään asunut Wideman oli kaikkien aikojen ensimmäinen olympiakultamitalisti naisten hiihtolajeissa. Hän oli myös vanhin elossa oleva olympiavoittaja ja toistaiseksi viimeinen tamperelainen talvikisojen olympiakultamitalisti.

Lydia Wideman edusti seuratasolla Mäntän Urheilijoita, huippuvuosinaan Tampereen Hiihtoseuraa ja aktiiviuransa jälkeen Tampereen Pyrintöä.

Vilppulassa syntynyt Wideman muutti Tampereelle sotien jälkeen. Hiihtomenestystä hän oli jo kerännyt lottien hiihtokilpailuissa. Tampereella pitkäaikainen työpaikka oli Vehmaisten tiilitehdas.

Elannon hankkimista haasteellisempaa oli harjoittelu. Treenipäivä alkoi vasta, kun työpäivä Vehmaisten tiilitehtaan konttorissa päättyi.

– Alkutalvesta hiihdin kuuraisella sänkipellolla, jossa tervattu suksi luisti mukavasti. Lenkeillä käytin rasituksen lisäämiseksi oikein paksupohjaisia monoja. muisteli Wideman harjoituskautta.

Kesällä jäätikköleirit korvasi Widemanin Kaukajärvelle huutokaupasta ostama soutuvene. Suuren ja raskaan veneen perään sai lisäpainoa istuttamalla sinne Paavo-sulhasen.

– Meitä tultiin katsomaan kaukaakin. Ihmiset siunailivat laiskaa miestä, joka laittoi naisen soutamaan.

Kova harjoittelu oli vaatia veronsa. Muutamaa viikkoa ennen Oslon matkaa veriarvot romahtivat. Wideman myönsi myöhemmin avoimesti, että käyttöön oli pakko ottaa suoritusta parantavat aineet.

– Tampereen kauppahallissa työskennellyt tuttavani neuvoi ottamaan päivittäin lusikallisen raakaa maksaa, jonka sitten söin puolukkahillon kanssa. Kisoihin lähdin huippukunnossa.

Wideman lopetti hiihtouransa jo olympiakeväänä. Syyskuussa hän asteli avioon Paavonsa kanssa.

– Monena talvena kävi mielessä, että miksen jatkanut. Seuraavissa olympiakisoissa olisin ollut 36-vuotias. Vaikka olihan sitä naimisissakin mukavaa.

Wideman-Lehtonen vaikutti myöhemmin Suomen Hiihtoliiton johtokunnassa ja liittovaltuustossa, Hämeen piirin hiihtovalmentajana sekä Tampereen Pyrinnön seuratehtävissä.

Wideman-Lehtonen sai Pro Urheilu -tunnustuspalkinnon vuonna 2000. Vuonna 2017 hän sai Urheilugaalassa palkinnon elämänurastaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat

AutonOsat24.Fi