Paikalliset

Kansanedustajat: Kuntia katoaa Etelä-Karjalasta

Anneli Kiljunen, sd. kuvassa, Suna Kymäläinen, sd., Jukka Kärnä sd. ja Ari Torniainen arvioivat ääneen, että kuntien määrä tulee vähenemään. Jokainen alueen kansanedustaja korostaa palvelujen järjestämistä itsetarkoituksellisen kuntarajojen siirron sijaan.

Atte Kiljunen

Etelä-Karjalan kansanedustajista neljä arvioi ääneen maakunnan kuntien määrän vähenevän.

Anneli Kiljunen (sd.) suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti liitoksiin, mutta päätöksenteon paikka on aina kunnissa.

– Tulevaisuudessa kuntia on varmasti nykyistä vähemmän, mutta päätökset tehdään kunnissa.

– Alueella palvelut on pilkottu yhteistyöelimiin ja kuntayhtymiin. Palvelukokonaisuudet olisi parasta järjestää vahvan peruskunnan piirissä.

– Näin vastuu ja valta pysyvät selkeinä ja päätöksentekojärjestelmä on läpinäkyvä ja yksinkertainen. Kuntalaisenkin on helpompi ottaa kantaa, mihin verot käytetään ja miten palveluiden pitäisi toimia.

Imatran ja Lappeenrannan liitokseen hän ei näe syytä.

Jukka Kärnän (sd.) mielestä keskustelu lähti väärin, kun puhutaan pakkoliitoksista. Maakunnassa on kaksi selkeää työssäkäyntialuetta; Imatran ja Lappeenrannan seudut.

– Näitten kahden varaan pitää tulevaa kuntajakoa ajatella. Näen, että Etelä-Karjala on jonkin ajan kuluttua 2-4 kuntaa hieman ajattelusta riippuen.

– Pitää mennä palvelut edellä, pystyykö kunta tarjoamaan tarvittavat palvelut. Tämän lähestymisvirheen takia ihmiset ovat syystäkin raivoissaan.

Suna Kymäläinen (sd.) ei kannata pakkoliitoksia, eivätkä kuntarajat saa olla itsetarkoitus.

– Etelä-Karjala muodostuu kahdesta työssäkäyntialueesta. Näen tarkoituksenmukaisimpana, että alueella on kaksi kaupunkia. Ei pakolla ja kepillä, vaan porkkanalla. Kunnioitan kuntapäättäjien tahtoa.

Tärkeimpänä ovat ihmisten hyvinvointi ja lähipalvelut.

Ari Torniainen (kesk.) mielestä liitoksia ei tule ohjailla ylhäältä. Kuntien tulee voida itse päättää tulevaisuudestaan.

– Vapaaehtoiset, yhteisesti sovitut kuntaliitokset ovat hyväksyttäviä.

Hän ei usko Imatran ja Lappeenrannan liitokseen, eikä muillekaan ole tarvetta.

– En näe tällä hetkellä tarvetta liitoksiin Ruokolahden, Rautjärven, Lemin, Taipalsaaren ja Luumäen, enkä myöskään Parikkalan kohdalla.

Aiemman vaalikauden hallintoa uudistanut Paras-hanke lisäsi jo kuntien yhteistyötä, jolle tulee antaa aikaa ja mahdollisuus.

– Nyt hallituksen uudistus lähtee rakenteista. Kunnat muodostuisivat työssäkäyntialueista, joka on häilyvä ja muuttuva käsite.

Hänen mielestään tavoitteena on keskittäminen ja suuruuden maksimointi.

– Hallitus lähtee ylhäältä määräämään ja ohjaamaan suurkuntien muodostamiseen. Palvelut karkaavat yhä kauemmas monilta.

– Mikäli hallituksen ja hallituspuolueiden kuntarakenneuudistus etenee, ajaa se valitettavasti Etelä-Karjalan tilanteeseen, jossa kuntaliitoksia tulee tapahtumaan.

Jukka Kopran (kok.) mielestä uudistukset ovat tarpeen. On syytä suhtautua selvityksiin ja vaihtoehtoihin avoimin mielin.

– Tärkeää on, että Etelä-Karjalassa mietitään eri mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja myös itse.

– Ennen kaikkea kysymys on palveluiden järjestämisestä asukkaille, ei kuntarajojen siirtämisestä siirtämisen vuoksi.

Kuntaliitokset ovat hänen mielestään paikallaan, jos asukkaat ja palvelut hyötyvät.

– Silloin se tapahtuu vapaa-ehtoisestikin. Päätösten tulee perustua selvityksiin ja faktaan. Mutu-tuntumaan tai epäolennaisuuksiin eivät näin suuret ja tärkeät muutokset voi nojata.

Kuntauudistus

Hallitus toteuttaa tällä hallituskaudella koko maan laajuisen kuntauudistuksen.

Peruskunta muodostuu työssäkäyntialueista.

Peruskunta on riittävän suuri vastatakseen itsenäisesti peruspalveluista.

Kullekin alueelle laaditaan esitys kunta- ja palvelurakenteesta.

Päätökset uudesta kuntarakenteesta tehdään vuoden 2014 loppuun mennessä.

Lähde: Vm.fi

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat

AutonOsat24.Fi