Puheenaihe

Ruotsissa koulukiusaamiseen puuttumista valvoo viranomainen – Asiantuntijat: Suomessa tilanne on katastrofaalinen

Ruotsissa lapsi- ja oppilasasiamies voi mennä kiusatun oppilaan puolesta oikeuteen.

Ministeri ehdottaa äitiydestä aiheutuvien kulujen tasaamiseksi rahallista korvausta työnantajalle. Kuvan henkilöt eivät liity juttuun.

Arkisto/Päivi Tuovinen

Suomessa tämän viikon iso puheenaihe on ollut koulukiusaaminen sekä kunnan, koulun ja opettajien vastuu kiusaamisen estämisestä ja siihen puuttumisesta.

Koulukiusaamista jo pitkään tutkineen Vaasan yliopiston julkisoikeuden yliopistonlehtori Niina Mäntylän ja Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen professorin Suvianna Hakalehdon mukaan tilanne Suomessa on koulujen viranomaisvalvonnan suhteen katastrofaalinen, kerrotaan Vaasan yliopiston tiedotteessa.

Valtakunnallista ohjeistusta kiusaamiseen puuttumisesta ei toistaiseksi ole.

Koulukiusaamisaiheisen keskustelun aloitti alkuviikolla Ylen tutkivan journalismin ohjelman MOT:n juttu.

MOT:n selvityksestä kävi ilmi muun muassa, että Suomessa on alakouluja, joissa peräti joka kolmas kouluterveyskyselyyn vastannut oppilas kertoo tulleensa jatkuvasti kiusatuksi.

Kohun aiheutti erityisesti sysmäläiskoulun rehtorin kommentti joidenkin oppilaiden "hutsahtavasta pukeutumisesta".

Jos verrataan muihin Pohjoismaihin, perusopetuksen viranomaisvalvonnan puute Suomessa on hyvin erikoista.

Kiusaaminen on ongelma myös Ruotsissa, mutta siellä koululainsäädäntö on turvallisen oppimisympäristön osalta Suomea tarkempi ja koulutarkastusviranomainen Skolinspektionen valvoo kouluja, Vaasan yliopiston tiedotteessa kerrotaan.

Vaasan yliopistossa torstaina vierailleen Uppsalan yliopiston hallinto-oikeuden professorin Lotta Lerwallin mukaan koulun päämies tai kunnallisissa kouluissa kunta voi joutua vahingonkorvausvastuuseen, jos kiusaamisen tultua tietoon asiaa ei ole heti ryhdytty selvittämään ja tehty toimenpiteitä kiusaamisen lopettamiseksi.

Myös opettajilla ja koulun rehtorilla on laissa asetettuja vastuita.

– Näitä vahingonkorvaustapauksia koulujen laiminlyönneistä onkin ollut tuomioistuimissa. Ruotsissa BEO eli lapsi- ja oppilasasiamies on elin, joka voi mennä kiusatun oppilaan puolesta oikeuteen ja nostaa vahingonkorvauskanteen, Lerwall kertoo.

Suomessa tällaista elintä ei ole. Huoltaja joutuu itse kantelemaan koulun laiminlyönnistä kiusaamiseen liittyen Aluehallintovirastoon eli AVI:in tai ylimmille lainvalvojille, kuten eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Huoltaja voi nostaa myös vahingonkorvauskanteen, mutta menestymismahdollisuudet tuomioistuimessa ovat koulukiusaamisasioissa heikot.

Näitä vahingonkorvaustapauksia koulujen laiminlyönneistä onkin ollut tuomioistuimissa.

Vaasan yliopiston Niina Mäntylän mukaan huoltajat eivät välttämättä uskalla käyttää näitä keinoja, jotta lapsen kohtelu koulussa ei muutu negatiivisemmaksi.

– Jos verrataan muihin Pohjoismaihin, perusopetuksen viranomaisvalvonnan puute Suomessa on hyvin erikoista, Mäntylä sanoo.

Suomessa lainsäädännössä oppilaalle on turvattu oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Myös vierailulla Vaasan yliopistossa olleen Itä-Suomen yliopiston professori Suvianna Hakalehdon mukaan laissa ei ole kuitenkaan riittävästi määritelty, että kuka puuttuu kiusaamiseen, miten siihen puututaan ja missä ajassa tulee puuttua.

Koulukiusaamista käsitelleen Yleisradion MOT-ohjelman tällä viikolla aiheuttaman kohun jälkeen Opetushallitus kertoi, että se aikoo laatia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kanssa oppilaitoksille uudet ohjeet kiusaamistilanteiden varalta vielä ennen kesää.

– Ohjeet ovat hyvä askel, mutta myös valvontaa tulisi olla, sanovat Hakalehto ja Mäntylä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat

AutonOsat24.Fi