Paikalliset

Eteläkarjalaiset ovat kotitalouksien jätteiden kierrätyksessä Suomen kärkikastia

Eteläkarjalaisille kierrätys on tuttu juttu. Kuvituskuva.

Sauvo Jylhä

Kotitalousjätteiden kierrätys on Etelä-Karjalassa hyvällä tasolla. Lappeenrannan seudulla, johon sisältyy koko Etelä-Karjalan ja Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n (EKJH:n) toiminta-alue, vuoden 2017 kierrätysaste on 59 prosenttia.

Kotitalousjätettä syntyi 320 kiloa asukasta kohden.

Seutukuntamme on kärkikierrättäjiä kierrätysasteessa ja kotitalousjätteen määrä asukasta kohden on toiseksi pienin. Kotitalousjätteillä tarkoitetaan kotona syntyviä jätejakeita kuten biojätettä, kartonkia, paperia, pakkauslasia, pienmetallia ja pakkausmuovia.

Yhdyskuntajätteen määrässä on vielä kirittävää EU-tavoitteisiin pääsemiseksi koko Suomessa. Euroopan unioni on tiukentanut kierrätystavoitteitaan, ja vuonna 2025 yhdyskuntajätteen kierrätysasteen tulisi olla 55 prosenttia.

Tällä hetkellä Suomen yhdyskuntajätteestä kierrätetään 42 prosenttia. Yhdyskuntajäte sisältää yritysten, laitosten ja kotitalouksien jätteet.

Tiedot perustuvat Suomen ympäristökeskuksen tutkimukseen, jossa osana Circwaste-hanketta selvitettiin Suomen kuntaseutujen kotitalousjätteen määrää ja kierrätysastetta.

EKJH tehostaa kotitalouksien muovipakkausten keräystä

Tuottajavastuun piiriin kuuluvia muovipakkauksia on kerätty Suomessa vuodesta 2016. Muovipakkausten keräyksestä vastaa pakkauskierrätyksen palveluyhtiö RINKI Oy.

Etelä-Karjalassa kotitalouksien muovipakkauksia kerätään sekä RINKI-ekopisteillä että Etelä-Karjalan Jätehuollon ekopisteillä. Yhteensä muovipakkauksia vastaanotetaan Etelä-Karjalassa 26 ekopisteellä.

EKJH kerää lisäksi muovipakkauksia asuinkiinteistöiltä Imatran ja Lappeenrannan keskustaajamissa.

Lappeenrannassa muovipakkauksia noudetaan 464 kiinteistöltä ja Imatralla 129 kiinteistöltä. EKJH on pakkausmuovin kiinteistökohtaisen keräyksen edelläkävijä Suomessa, Kuntatekniikan saavutus 2018 -kisan lehdistöraati palkitsikin Etelä-Karjalan Jätehuollon muovipakkausten keräyksen viime kesänä.

Vuoden 2019 alussa uudistuviin Etelä-Karjalan jätehuoltomääräyksiin on tulossa muovipakkausten erilliskeräysvelvoite suurille taloyhtiöille. Keräystä ei kuitenkaan velvoiteta, mikäli nouto kiinteistöltä ei ole taloudellisesti tai ympäristön kannalta tarkoituksenmukaista, esimerkiksi, jos kuljetusmatka keräyskohteeseen on pitkä.

Kiertotaloudella kohti jätteettömämpää maailmaa

Kiertotaloudella tarkoitetaan uutta ajattelu- ja talousmallia, jossa luonnosta käyttöön otettu materiaali kiertää mahdollisimman pitkään. Ota- ja jätä -ajattelusta pyritään kohti tavaroiden jakamista ja aineetonta kuluttamista. Kiertotalous on siis talousmalli, jossa tavoitteena on säilyttää tuotteen ja materiaalin arvo mahdollisimman korkeana ja kierrossa mahdollisimman pitkään. Tällöin syntyvän jätteen määrä vähenee. Kiertotalouden edistämisessä alueellinen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää, siksi myös Etelä-Karjalaan on laadittu kiertotalouden tiekartta edistämään kiertotalousajattelun toteutumista alueellamme. Alueemme kiertotalouden edistämisen painopistealueet ovat tekniset kierrot, biohajoavat ja metsäperäiset kierrot ja älykkäät palvelut.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Muovijätteen määrä Eksoten sairaaloissa on valtava – kierrätystä ei ole järjestetty16.11.2018 06.15
EU edellyttää Suomelta parempaa kierrätystä: ”Kaatopaikalle vain 10 prosenttia jätteestä 2035” 18.12.2017 19.32
Lappeenrannan kaupunki etsii ideoita kierrätysmateriaalien uudenlaiselle käytölle kilpailulla8.3.2018 15.24

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat

AutonOsat24.Fi