Paikalliset

Nuoret muuttavat sankoin joukoin Etelä-Karjalasta pääkaupunkiseudulle – muuttotappio kestämätöntä kunnille

25-34 -vuotiaiden nuorten aikuisten ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutot maakuntien välillä vuosina 2014-2016.

Timo Aro

Nuorten aikuisten muuttoliike Etelä-Karjalasta Uudellemaalle on voimakasta.

Pääkaupunkiseudun vetovoima on vahva, sillä nuoret kokevat siellä olevan enemmän koulutustaan vastaavia työpaikkoja ja mahdollisuuksia edetä uralla.

Tilanne ei ole uusi, sillä muuttotappiota on ollut Etelä-Karjalasta koko Tilastokeskuksen tarkastelujakson, ainakin -90-luvun alusta saakka.

Pitkään jatkunut muuttotappio vaivaa myös muuta Suomea.

Tilanne alkaa kuitenkin pikkuhiljaa muuttua kestämättömäksi kuntien taloudelle. Kun nuoret muuttavat pois, jää jäljelle suuri joukko ikäihmisiä.

– Verotulokertymän pienentyminen ja ikääntyvän väestön myötä kasvavat sote-menot kaventavat kuntien taloudellista liikkumavaraa entisestään. Toisaalta kuntien pitäisi pystyä turvaamaan myös nuoria sekä lapsiperheitä koskevat palvelut, jotta niiden ontuminen ei enää lisätekijänä heikentäisi kuntien vetovoimaa, summa Etelä-Karjalan liiton tietopalveluasiantuntija Päivi Kortelainen.

Maakunnan elinehto on Kortelaisen mukaan saavutettavuus. Etelä-Karjalan sijainti reuna-aluella voidaan nähdä joko haasteena tai positiivisena asiana.

– Venäjän rajan läheisyys sekä yliopiston tutkimus- ja innovaatiotoiminta tuovat alueelle lisää aktiivi-ikäistä väestöä ja työvoimapotentiaalia. Infraratkaisut on oltava kunnossa niin yritysten kuin ihmisten alueelle sijoittumisen näkökulmasta. Haasteena on saada parannettua kotimaisten opiskelijoiden ja maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia, Kortelainen tuumaa.

Hänen mukaansa Etelä-karjala on profiloitunut kansainväliseksi maakunnaksi; vuonna 2017 maakunnassa asui 4 882 ulkomaalaista, mikä on suhteellisesti kuudenneksi eniten Suomen maakunnista. Maahanmuutto lieventääkin muuttotappiota Lappeenrannassa.

Peruskysymys muuttoliikkessä on Kortelaisen mukaan toimeentulo.

– Kun työpaikkoja ei ole, hakeudutaan muualle. Esimerkiksi LUT:sta valmistuu osaajia kauppatieteiden ja tekniikan puolelta, mutta kaikille ei töitä maakunnassa riitä. Pääkaupunkiseutu ja Tampere näyttäytyvät houkuttelevina vaihtoehtoina nuorille urakehityksen kannalta. Nuorten on helppo lähteä, kun perhettä ja omistusasuntoa ei vielä ole.

Kortelaisen mielestä pitää muistaa Etelä-Karjalan vahvuudet.

– Täällä on Euroopan merkittävin metsäteollisuuskeskittymä, yliopisto, Venäjän läheisyys ja Saimaa. Lisäksi alueella on menestystarinoita kasvavista kansainvälisistä yrityksistä ja merkittävistä yrityskaupoista, jotka ovat signaaleja luottamuksesta ja uskosta tulevaan kehitykseen.

Väkiluvun kehitys Etelä-Karjalassa

Väkimäärä painui Etelä-Karjalassa viime vuonna ensimmäisen kerran alle 130 000:n.

Maakunnan väkiluku on pienentynyt jo kauan syntyvyyttä suuremman kuolleisuuden ja maan sisäisen negatiivisen muuttoliikkeen vuoksi.

Vuoteen 2016 verrattuna vähennystä on tullut 641 henkilön verran.

Eniten väkiluku on pienentynyt vuodesta 2010 Parikkalassa (14,1%), toiseksi eniten Rautjärvellä (12,7%) ja kolmanneksi eniten Savitaipaleella (9,8%).

Lisää aiheesta

Tutkija: Pieni muuttotappio voi olla kunnalle jopa hyvä asia, jos lähtijät ovat oikeanlaisia23.6.2015 20.07

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat

AutonOsat24.Fi