Paikalliset

Turvalonkeroita tarvitaan edelleen – keskussairaala ottaa virkattuja keskosmustekaloja lahjoituksena vastaan

Vastasyntynyt tarvitsee turvallisen vanhemman läsnäoloa. Kuvituskuva.

Päivi Tuovinen

Muutama vuosi sitten vallalla ollut keskosmustekalabuumi on laantunut Etelä-Karjalan keskussairaalassa.

Turvalonkeroita keskosille -tempaus sai alkunsa Helsingistä, jossa Annika Pakkanen perusti Facebook-ryhmän. Etelä-Karjalassa hyväntekeväisyyskampanjaa veti imatralainen Heidi Hänninen.

Viime aikoina turvalonkeroita ei ole saatu lastenosastolle enää samalla tavalla. Turvalonkeroita kuitenkin edelleen käytetään keskosvauvojen hoidossa, ja tarvetta uusille keskosmustekaloille on yhä.

Tällä hetkellä Etelä-Karjalan keskussairaalassa on hoidettavana yksi keskosvauva. Pienet sormet ovat tarttuneet kiinni keskosmustekalan pehmeään turvalonkeroon.

– Jo ihan pienilläkin keskosilla on luontainen tarve tarttua kaikkeen, esimerkiksi sormeen kiinni. Keskosvauvoissa on kiinni monia elämän ylläpidon kannalta tärkeitä piuhoja ja ravitsemus- ja infuusioletkuja, ja pienetkin vauvat ovat saaneet letkuja itse poistettua. Turvalonkerot ovat mukavan pehmeitä vauvan käteen ja ne korvaavat tarpeen tarttua letkuihin, selvittää lastenosaston sairaanhoitaja Kaisa Riikonen.

Keskosmustekaloja on käytössä lastenosastolla edelleen, ja uusia toivotaan yhä lahjoituksena, jos virkkausintoa löytyy.

– Turvalonkeroita annetaan muillekin vastasyntyneille, eikä vain keskosille. Se on monen vauvan ensimmäinen lelu ja mukava muisto sairaala-arjesta, Riikonen sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, ettei mikään korvaa vastasyntyneelle vanhempien läsnäoloa ja syliä. Kenguruhoito on ensisijainen keskosten hoitopaikka.

Keskussairaalaan on saatu tänä syksynä käyttöön kolme perhehuonetta, johon mahtuvat halutessaan molemmat vanhemmat. Perheitä tuetaan olemaan keskosvauvankin vierellä mahdollisimman paljon.

Vaikka pieni keskosvauva saattaa tarvita hengitystukea ja nenä-mahaletkua, on keskosten hoito lastenosastolla muuten ihan samanlaista vauvanhoitoa kuin muidenkin vastasyntyneiden.

– Se on vaipanvaihtoa, nukkumista ja syömistä. Myös fysioterapiaa voidaan käyttää, kertoo lastentautien poliklinikan toimintayksikön esimies Sari Kraft.

Keskussairaalaan otetaan lahjoituksena turvalonkeroiden lisäksi myös uusia ja vanhoja vauvojen vaatteita, kuten bodeja ja avolahkeisia housuja, jotta mittariletkuja saadaan kiinnitettyä jalkaan.

– Esimerkiksi Lauritsalan koulu lahjoitti taksvärkkirahansa meille, ja ostimme lastenosastolle sideharsoja ja muuta tarpeellista, Kraft kiittelee.

Lahjoitusten tuomisesta voi sopia osastonhoitajan kanssa.

Keskoset Etelä-Karjalassa

Keskoseksi katsotaan lapsi, joka syntyy WHO:n määritelmän mukaan ennen 36 raskausviikon päättymistä.

Yleensä ennen 32 raskausviikkoa syntyneet vauvat lähetetään heti hoitoon Helsinkiin, ellei odottava äiti ole ehtinyt sinne synnyttämään.

Etelä-Karjalassa keskosvauvoja syntyy keskimäärin 70 vuodessa, mikä on noin 8 prosenttia kaikista vastasyntyneistä.

Tänä vuonna alle kilon painoisia keskosia on syntynyt Etelä-Karjalassa yksi, vuonna 2017 kaksi ja 2016 neljä.

Suomessa pienimmät eloonjääneet keskoset ovat kahvipakettia pienempiä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat

AutonOsat24.Fi