Paikalliset

"Irtiotto arjesta tekee hyvää" – Pikkujouluja voi viettää monella tapaa

PIKKUJOULUT Irtiotto arjesta on tärkeää työyhteisöjen hyvinvoinnin kannalta.Juhlat voi järjestää joulun jälkeenkin.

Pikkujoulujen järjestäjävuoroa voi kierrättää, jolloin ohjelma on joka vuosi hieman erilainen. Tärkeintä on, että työntekijät saavat piristystä arkeen pikkujoulujen välityksellä.

Anton Soinne

Monilla työpaikoilla vietetään henkilökunnan kesken pikkujouluja. Ohjelma vaihtelee työnantajasta ja vuodesta riippuen.

Yksi seikka tuntuu kuitenkin yhdistävän lähtökohtaisesti erilaisia työyhteisöjä: mahdollistamalla irtautumisen arjesta, työnantaja viestittää arvostavansa alaisiaan.

Ravintola Alppimaja Ruokolahdella toimii usein juhlien pitopaikkana muille. Jaksaako henkilökunta viettää siitä huolimatta omiakin pikkujouluja?

– Kyllähän henkilökunnankin on päästävä irti arjesta. Tuntuu, että se tekee hyvää, toteaa yrittäjä Tomi Raijas.

Parina edeltävänä vuonna Alppimajan henkilökunnalla on ollut tapana lähteä porukalla katsomaan Raskasta joulua -konserttikiertuetta.

Pikkujoulut kuvaavat henkilökunnan arvostamista.

Toissa vuonna suuntana oli Lappeenranta, viime vuonna Mikkeli.

Tänä vuonna Lappeenrannan konsertin ajankohta osuu kuitenkin tiiviiseen työrupeamaan.

Ravintolan pikkujoulukausi alkaa marraskuun puolivälissä. Kysyntää on, ja osittain viikonloput ovatkin jo myyty loppuun.

– Samoja porukoita käy vuodesta toiseen, Raijas kertoo.

Ohjelma on vuosittain erilaista – järjestäjistä riippuen.

Ravintolan henkilökunnan pikkujoulut ruokailuineen ja pääsylippuineen kustannetaan tippirahoista ja osittain yrittäjän pussista.

Myös lappeenrantalaisen Tehohydro Oy:n talouspäällikkö Hanna Tirronen kertoo yrityksessä vietettävän pikkujouluja. Ohjelma-osuuden lisäksi pikkujoulujen viettoon kuuluu yhteinen ruokailu ja saunomista.

– Yleensä ohjelmassa on ollut jotain yhdessä tekemistä, esimerkiksi jonkun ohjelmapalveluyrityksen kautta.

Pikkujoulujen ajankohta saattaa vaihdella eri yhteisöissä. Parina viime vuonna Tehohydron pikkujoulut on vietetty alkuvuodesta tammi–helmikuussa.

Imatran seurakunnassa henkilökunnan pikkujouluja taas vietetään lähellä joulua.

Seurakunnalla pikkujoulujen vietto on kirkkoherra Arto Marttisen mukaan joulujuhlan kaltaista. Tapana on lukea jouluevankeliumia, syödä ja kahvitella sekä laulaa yhdessä.

Muuten ohjelma on kuitenkin vuosittain erilaista järjestäjistä riippuen. Budjetti määräytyy tilannekohtaisesti, kun järjestäjät ottavat yhteyttä seurakunnan talousjohtajaan.

– Oma väki järjestää. Joskus ruokailu ja tilat hoituvat ulkopuolisten kautta.

Marttinen kertoo järjestelyvastuun vaihtuvan vuosittain, jotta samat ihmiset eivät joudu järjestelyhommiin vuodesta toiseen.

Tomi Raijaksen mukaan pikkujouluilla on yhteishenkeä nostattava vaikutus. Työpaikkaa arvostaa pikkujoulujen kaltaisten yhteisten kokemusten jälkeen enemmän.

Myös Hanna Tirronen kertoo, että pikkujouluilla luodaan yhteishenkeä ja piristetään arkea.

– Pikkujoulut kuvaavat myös henkilökunnan arvostamista. He ovat pikkujoulunsa ansainneet, Tirronen päättää.

Lisää aiheesta

Sunnuntaisuomalainen: Harva suomalainen suunnittelee humaltuvansa pikkujouluissa10.12.2017 09.34

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat

AutonOsat24.Fi