Puheenaihe

Tutkimus vahvistaa: Ura voi tyssätä huonoon pärstäkertoimeen – "Yleisin syrjinnän muoto Suomessa"

TYÖELÄMÄ Syrjinnän muodoista kaikkein yleisimpiä ovat työpaikkojen suosikkijärjestelmät, tuore tutkimus kertoo.

Tutkimusta johtaneen sosiaalipolitiikan professori Jouko Nätin mukaan syrjintäperusteet vaihtelevat eri maiden välillä paljon. – Siinä, missä Suomessa korostuvat ikä- ja naisten sukupuolisyrjintä, on muualla kansallisuuteen tai etniseen taustaan liittyvä syrjintä voimakkaampaa. Tässä mielessä voi sanoa, että muissa maissa syrjintä kohdistuu tasaisemmin sekä miehiin että naisiin, hän sanoo.

Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan Suomi on korkean työsyrjinnän maa, missä naiset kokevat kaikkia syrjinnän muotoja enemmän kuin miehet.

Euroopassa ja Suomea kulttuurisesti lähellä olevissa muissa Pohjoismaissa työsyrjintä on keskimäärin vähäisempää.

Tutkimusta johtaneen sosiaalipolitiikan professori Jouko Nätin mukaan syrjintäperusteet vaihtelevat eri maiden välillä paljon.

– Siinä, missä Suomessa korostuvat ikä- ja naisten sukupuolisyrjintä, on muualla kansallisuuteen tai etniseen taustaan liittyvä syrjintä voimakkaampaa. Tässä mielessä voi sanoa, että muissa maissa syrjintä kohdistuu tasaisemmin sekä miehiin että naisiin, hän sanoo.

Suomessa naiset kokevat kaikkia syrjintäperusteita jopa neljä kertaa useammin kuin miehet. Suurin ero koskee sukupuoleen kohdistuvaa syrjintää. Sitä naiset kokevat jopa kymmenkertaisesti miehiin nähden.

– Sukupuolisyrjinnän todennäköisyyttä varsinkin naisilla lisää korkeampi koulutus ja toimihenkilöasema sekä teollisuudessa työskentely.

Nätti pitää työelämässä vallitsevien voimakkaiden sukupuolijakojen purkamista tärkeänä.

– Suomalaisen työelämän voimakas sukupuolen mukainen eriytyminen on haitallista etenkin naisille, jotka työskentelevät miesvaltaisilla työpaikoilla. Tämän purkamiseksi pitää toimia. Olisi kannustettava käytäntöihin, jotka tukevat sukupuolten tasa-arvoa ja työn sekä perheen yhteensovittamista, hän sanoo.

Ikäsyrjintää kokevat eniten nuoret ja ikääntyvät."

Tutkimuksen mukaan selvästi vähäisintä on miessukupuoleen perustuva syrjintä.

Syrjinnän muodoista kaikkein yleisimpiä ovat työpaikkojen suosikkijärjestelmät.

– Tätäkin syrjintää naiset kokevat enemmän kuin miehet: naisista kymmenen, miehistä noin kuusi prosenttia.

Yleistä on niin ikään työsuhteen tyyppiin (osa- ja määräaikaisuus) sekä ikään kohdistuva syrjintä.

– Ikäsyrjintää kokevat eniten nuoret ja ikääntyvät, jälleen naiset selvästi miehiä useammin. Myönteinen havainto on kuitenkin se, että ikääntyneiden kokema ikäsyrjintä on 1990-luvulta lähtien vähentynyt.

Työpaikan syrjintätilanteet liittyvät usein tiedon saantiin, muiden työntekijöiden asenteisiin ja arvostuksiin.

Yleisiä ovat myös palkkaukseen, työvuorojen jakoon, etenemismahdollisuuksiin ja koulutukseen pääsyyn liittyvät syrjintätilanteet.

– Kaikkein vähiten syrjintää koetaan työsuhde-etuihin ja työhönottoon liittyen.

Työsyrjinnän vähentäminen ja ennaltaehkäisy edellyttävät Nätin mukaan poliittista keskustelua ja yhteiskunnallisia tukitoimia. Työsyrjintään liittyvä tutkimus ja tieto ovat tärkeitä, mutta eivät yksistään riittäviä.

– Tarvitaan toimintaa, joka on emotionaalisesti koskettavaa niin henkilökohtaisesti kuin kollektiivisesti. Tällaista toimintaa voisi synnyttää enemmän tutkijoiden ja viestinnän, ja jopa taiteen alan toimijoiden yhteistyöllä, Nätti sanoo.

Hän pitää oleellisena, että tietoisuutta syrjintäilmiöstä ja sen seurauksista lisätään. Asenteisiin voidaan vaikuttaa muun muassa yleisillä kampanjoilla.

– Esimerkkeinä voisi mainita tasa-arvovaltuutetun raskaussyrjintäkampanjan ja #metoo -kampanjan, hän sanoo.

Avoimuus palkkauksessa, uralla etenemisessä ja etuisuuksien jakautumisessa ehkäisevät syrjintää. Tärkeätä on myös esimieheltä saatava tuki, joka on syrjinnältä suojaava tekijä.

– Mutta ohjeita siitä, miten työntekijän pitäisi toimia tilanteissa, joissa syrjintää harjoittaakin oma esimies, tarvitaan lisää.

Nätin mukaan ohjeita oikeusturvakeinoista ja tahoista, joihin ottaa yhteyttä, tarvitaan kaiken kaikkiaan lisää. Nykyisiä käytäntöjä ei pidetä kaikilta osin tarpeeksi tehokkaina.

– Syrjinnästä valittamisen reitit koetaan tutkimuksemme mukaan jossain määrin puutteellisiksi ja viranomaistahot tehottomiksi. Siksi syrjintään puuttumisen keinoja ja syrjinnän sanktioita tulee kehittää, hän summaa.

Oletko törmännyt työurallasi suosikkijärjestelmiin?

Kyllä
90% (914 ääntä)
En
10% (100 ääntä)
Ääniä yhteensä: 1014

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat

AutonOsat24.Fi