Paikalliset

Kevät 1918 toi koston Linnoitukseen – tapahtumiin palataan nyt Kehruuhuoneella

Koston kevät -musiikkinäytelmä on Kehruuhuoneen tämän kevään päätapaus.

Ari Toivonen

Vain 100 vuotta sitten juuri itsenäistynyt Suomi oli sekaisin. Punaisten kapina ja valkoisten vastatoimenpiteet olivat jakaneet Suomen kahtia. Syntyi sota, jonka seurauksista puhutaan vieläkin.

Tuohon aikaan sijoittuu Kehruuhuoneen kevään Koston kevät -musiikkinäytelmä, joka kertoo tapahtumista Linnoituksessa. Raa’asta todellisuudesta ja tapahtumista talvella 1918 ja kostosta.

Sari Kaasinen, joka vastaa näytelmän sävellyksistä, sanoo, että Koston kevät on ajankohtainen juuri nyt.

– Näytelmä kertoo tapahtumista, johon myös Kehruuhuone liittyy. On hurjaa, että tästä ikkunasta näkee suoraan paikkaan, jossa kaikkiaan yli 400 punaista vankia teloitettiin. Voi vain kuvitella, mitä tämän rakennuksen hirret voisivat kertoa vuoden 1918 tapahtumista täällä.

Näytelmän käsikirjoittaja Petter Sairanen on mukana Kehruuhuoneen näytelmässä sekä näyttelijänä että toisena ohjaajana yhdessä Marika Kesselin kanssa.

Sairasen mukaan vuoden 1918 kevään tapahtumat ovat aiheena edelleen herkkä. Hän korostaa sitä, että näytelmässä kerrotaan molempien puolien tekemisistä kyseisenä vuonna.

Sekä Sairanen että Kesseli sanovat, että yleensä vuoden 1918 tapahtumia katsotaan punaisten näkökulmasta.

– Kyse ei ole pelkästään keväästä 1918. Näytelmän ensimmäisessä näytöksessä kerrotaan siitä, mitä tapahtui ennen valkoisten tuloa. Toinen näytös käsittelee valkoisten tuloa ja sitä, mitä sen jälkeen täällä tapahtui, Sairanen selvittää.

Sairasen mukaan näytelmässä ei haeta sitä, kuka oli oikeassa, kuka väärässä. Sen sijaan tavoitteena on kertoa siitä, kuinka ihmisen alemmat vaistot pääsevät sotatilanteessa esiin. Siitä, kuinka viha ja henkilökohtaiset kaunat sekä katkeruudet vaikuttavat.

– Organisaation voima tulee esiin ja organisaation taakse on helppo mennä. Kukaan ei ota vastuuta, jos organisaatio eksyy väärille teille. Se on kone, jossa ihminen siirtää helposti vastuun muualle.

Vaikka aihe on vakava, Sairanen korostaa sitä, että näytelmässä on myös iloa.

– Tämä on aihe, josta voisi kirjoittaa todella synkän tekstin. Mutta kuten sanotaan, yön jälkeen aamu sarastaa.

Kehruuhuoneen Koston kevät -näytelmä on Sairasen mukaan hyvin erinäköinen versio kuin vuoden 2000 kantaesitys.

– Tämä on lyhyempi versio. Marikan kanssa olemme tätä valmistaneet. Keskeiset henkilöt ovat mukana, mutta muita on yhdistetty.

Olennainen ero löytyy myös musiikista. Esitettävät kappaleet ovat yhtä lukuun ottamatta Sari Kaasisen säveltämiä. Se yksi on Jääkärimarssi.

– Ne kappaleet, mitä olen jo kuullut, tuovat hienon lisän näytelmään. On upeaa, että sävellykset on tehty juuri tähän näytelmään, Sairanen kertoo.

Huhtikuussa ensi-iltaan tulevan näytelmän harjoitukset on jo aloitettu. Sairasen mukaan näytelmä on vielä alkutekijöissään, mutta Kesseli jatkaa, että tästä tulee vielä hyvä esitys.

– Kahdet silmät näkevät enemmän. Meidän yhteistyö toimii. Ajattelemme asioista hyvin samalla tavalla. Se on harvinaista, että näytelmän käsikirjoittaja on itse mukana koko ajan, Kesseli selvittää.

Koston kevät -näytelmä

Perustuu Marko Tikan ja Antti O Arposen kirjaan

Näytelmäksi käsikirjoitti Petter Sairanen

Kantaesitys vuonna 2000 Lappeenrannan kaupunginteatterissa

Näytelmä kertoo vuoden 1918 sisällissodan tapahtumista

Kehruuhuoneen Koston kevät on musiikkinäytelmä

Näytelmän ensi-ilta pe 20.4.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat

AutonOsat24.Fi