Metsänantimet ovat lottovoitto jokaiselle suomalaiselle - sydäntalvella kerätään havuja, joilla voi korvata rosmariinin

Villiruokaguruna tunnetuksi tullut keittiömestari ja ruokakirjailija Sami Tallberg kannustaa kotikokkeja kokeilemaan uusia raaka-aineita ja yllättäviä yhdistelmiä.- Ota tavoitteeksi tutustua pariin uuteen raaka-aineeseen ja makupariin kuukaudessa, Tallberg sanoo.

Polina Koroleva

Vesirinkelit eli kotimaiset bagelit ovat unholaan jääneitä herkkuja, jotka kannattaa ottaa uudelleen käyttöön.

Tommi Anttonen

Made sesonki on nyt parhaimmillaan, joten Suomen arvostetuimpiin lukeutuva kala kannattaa lisätä kauppalistalle.

Tommi Anttonen

Maskuliiininen mukulaselleri ja erikoiselta kuulostava piimäkaramelli yllättävät kokeneenkin ruokavieraan.

Tommi Anttonen

Sami Tallbergin uusin ruokakirja esittelee kotimaisten raaka-aineiden kekseliäitä makukomboja.

Readme

RUOKA Villiruokaguru Sami Tallberg kehottaa kotikokkeja kokeilemaan uusia raaka-aineita ja yllättäviä yhdistelmiä.

Luonnonantimia ahkerasti maailmalla markkinoivalla villiruokagurulla ja keittiömestarilla Sami Tallbergillä on tulevaisuudenvisio. Hän uskoo, että viidenkymmenen vuoden kuluttua valtaosa suomalaisista kerää ja kasvattaa ruokansa itse.

Trendi onkin jo vakiinnuttanut paikkansa ruoka-ammattilaisten ja harrastajien joukossa. Tallbergin vision mukaan seuraavana vuorossa ovat kotikokit, joiden hän ennustaa innostuvan keräilystä ja säilömisestä entisaikojen tapaan.

– Meillä on rikas luonto, joka on suomalaisten yhteinen lottovoitto niin ravinnon kuin hyvinvoinnin kannalta, Tallberg sanoo, ja lähettää lukijoille terveisiä.

– Ota heti tänään viisi minuuttia ja mieti, kuinka upea asia suomalaisten jokamiehenoikeudet ovat.

Mietintähetken jälkeen hän neuvoo lähtemään metsään. Vaikka eletään sydäntalvea, on siellä nytkin ravintoa kerättäväksi.

Tallberg neuvoo keräämään havupuiden neulasia ja käyttämään niitä ruuassa rosmariinin tavoin. Lisäksi metsässä viheriö lumen alla kallioimarre, jonka juuri maistuu lakritsille ja sopii Tallbergin mukaan erityisen hyvin pataruokiin. Moni syö sitä myös karkkinälkäänsä.

Paljon muuta metsässä ei ole ruuaksi nyt tarjolla, mutta turha reissu ei ole koskaan.

– Metsä parantaa tutkitusti fyysistä ja psyykkistä terveyttä, Tallberg muistuttaa.

Ja kun alkuun on päässyt, voi ryhtyä opiskelemaan luonnonantimien käyttömahdollisuuksia kevättä silmällä pitäen.

Sami Tallbergin toive on, että oppi innostaa säilömään sesongin herkkuja keväästä myöhäiseen syksyyn niin, että niistä riittää syötävää ympäri vuoden.

Jos metsänantimien keräily tuntuu vieraalta, voi uudenlaisen ruoka-ajattelun ideologiaa harjoittaa lähikaupassa.

Sami Tallberg neuvoo "kuumottamaan kauppiaita" kotimaisista sesonkiherkuista, jos niitä ei ole vielä ymmärretty laittaa näyttävästi esille.

– Kaupan työntekijä on kuin ravintolan tarjoilija: hänen on hyvä tietää raaka-aineet ja niiden mahdollisuudet, Tallberg sanoo.

Hän lisää ilokseen huomanneensa kaupoissa selvän kulttuurimuutokset: sesonkituotteet ovat yhä useammin selvästi esillä hevi-osastoilla ja niiden viereen on ilmaantunut houkuttelevia esittelykylttejä. Tallbergin mukaan se on osoitus tiedostavien kuluttajien voimasta.

– Kysyntään halutaan vastata, joten pitää uskaltaa kysyä ja joskus vähän vaatiakin, Tallberg sanoo.

– Suomalaiset raaka-aineet ansaitsevat kaiken huomion ja arvostuksen. Niiden ansiosta parhaimmat ruokamme eivät häviä pätkääkään gourmet-maiden sapuskoille.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Sami Tallberg

Syntynyt vuonna 1976.

Palkittu kokki, keittiömestari, ruokakouluttaja ja keittokirjailija.

Sesonki-, raaka- ja villiruuan, biohakkeroinnin ja modernia pohjoismaista ruokaa kansainvälisesti tunnetuksi tekevän New Nordic Movement -liikkeen asiantuntija.

Suomalaista ruokakulttuuria edistävän ELO-säätiön nimittämä villiruokalähettiläs.

Palkittu kulttuuriministeriön myöntämällä Suomi-palkinnolla vuonna 2012.

Kirjoittanut useita ruokakirjoja: Koivumahlaa ja kaviaaria (2012), Mäti - helmiä lautasella (2012), Villiä ja valloittavaa (2013), Villiä vegeä (2015), Villiyrttikeittokirja, josta on julkaistu seitsemän päivitettyä painosta (2015), Villi jouluvegaani (2016), Villi cityvegaani (2017), Makuparit (2017).

Sami Tallbergin villiruokakirjoja on käännetty ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi.

Uudet teokset Vegaanikeittokirja ja Villisienikirja ilmestyvät tänä vuonna.

Kiertää maailmalla kouluttamassa ruoka-alan ammattilaisia villiruuan tunnistamiseen ja käyttöön.

Lisätietoa: samitallberg.com

Written by:

Crista Lassfolk-Feodoroff

Ota yhteyttä

 

 

AutonOsat24.Fi