Puheenaihe

Näin voit välttää kalliin oikeudenkäynnin remonttiriidoissa ja hometaisteluissa – "Pienen intressin asioissa valtavan hieno juttu"

TYÖELÄMÄ Asunnon hankintaan tai remontin laatuun liittyvät erimielisyydet eivät ole harvinaisia. Tavarantarkastajasta voi silloin olla apua.

Yksi tavarantarkastajia paljon työllistävä alue ovat sisäilmaongelmista kärsivät kohteet, kertoo lakimies Raisa Harju.

Keskuskauppakamari

Hyväksytty tavarantarkastaja (HTT) ei ole konsultti eikä tuomari. Hän on oman alansa ammattilainen ja asiantuntija, jonka toimeksianto voi koskea esimerkiksi omakotitalon kosteusvaurion selvittämistä, metsäkoneen arvonmääritystä tai taloyhtiön ikkunalasien asennusta.

Tavarantarkastajia löytyy myös esimerkiksi elintarvikkeisiin, tekstiileihin, it-laitteistoihin ja ohjelmistoihin, koruihin ja antiikkiin sekä huonekaluihin ja verhoiluun liittyen, Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harju listaa.

– Tarkastusaloja on lukuisia, yleisimmin ne liittyvät rakentamiseen, sähkö- ja LVI-töihin, ajoneuvoihin sekä koneisiin.

Harjun mukaan riidat, joissa tavarantarkastajaa tyypillisimmin tarvitaan, liittyvät rakentamisen työsuorituksiin. Tarkastajan avulla halutaan selvittää esimerkiksi, onko työ tehty hyvää rakennustapaa noudattaen.

– Useimmiten riidat liittyvät kylpyhuoneisiin, lattianpäällysteisiin tai maalaukseen, ulkorappaukseen ja LVI-saneerauksiin.

Toinen iso riitatilannerypäs liittyy kiinteistönkauppoihin.

– Kauppojen jälkeen havaitaankin puutteellisuuksia kiinteistön kunnossa. Tuolloin tavarantarkastaja tilataan määrittämään ensinnäkin kohteen vauriot ja ennen kaikkea se, missä vaiheessa vauriot ovat syntyneet, Harju täsmentää.

Pyydettäessä tavarantarkastajat antavat oman näkemyksensä korjaamiseen liittyvistä korjauskustannuksista. Sen perusteella osapuolet voivat päättää, kannattaako lähteä hakemaan hinnanalennusta tai jopa kaupan purkua.

Yksi tavarantarkastajia runsaasti työllistävä alue ovat sisäilmaongelmista kärsivät kohteet. Ongelmia on sekä julkisissa tiloissa, kuten kouluissa ja päiväkodeissa, että kodeissa.

– Aina ei ole niin, että vain vanhoja kiinteistöjä tai asunto-osakkeita tarkastettaisiin, vaan ongelmia löytyy myös uusista, vastarakennetuista kohteista, Harju lisää.

Ajoneuvojen osalta riidat usein liittyvät käypään arvoon, osamaksukauppaan tai vakuutustapahtumiin.

-– Tavarantarkastuksessa voidaan myös arvioida ajoneuvoissa kaupanteon jälkeen ilmenneitä virheellisyyksiä sekä korjaustyön jälkeen tapahtuneita seikkoja, Harju lisää.

Tavarantarkastuksia tilaavat niin kuluttajat, kunnat, yritykset, vakuutusyhtiöt, pankit kuin viranomaisetkin. Harju painottaa, että tavarantarkastaja ei ole riidan sovittelija.

– Perustellulla, selkeästi virheen tai vaurion syyhyn ja tapahtuma-aikaan kantaa ottavalla kertomuksellaan tarkastaja kuitenkin yleensä tuottaa merkittävän lisäarvon riidan ratkaisemisen helpottamiseksi, hän sanoo.

Asian vahvistaa myös Keskuskauppakamarin toteuttama kysely, jossa tutkittiin vuonna 2014 tehtyjen tavarantarkastusten osalta sitä, miten tilanteet olivat ratkenneet.

– 50,5 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti, että sopu oli syntynyt nimenomaisesti tarkastuskertomuksen perusteella. Tämä on etenkin pienen intressin asioissa valtavan hieno juttu, koska oikeudenkäyntikulut ovat usein mittavia ja prosessi on pitkä, Harju sanoo.

Aina sopuun ei päästä ja silloin vaihtoehtoina ovat kuluttajariitalautakunta tai käräjäoikeus. Oikeudenkäynneissä tavarantarkastajaa kuullaan usein todistajana.

– Kyselytutkimuksemme mukaan käräjäoikeudet arvostavat tavarantarkastajien asiantuntemusta ja järjestelmän takaamaa puolueettomuutta silloin, kun kyseessä on nimenomaan tavarantarkastuksen muodossa tehty tarkastus.

Harju muistuttaa, että aina osapuolten välillä ei tarvitse olla riitaa.

– Tavarantarkastus voidaan hyvin tehdä jo kaupanteon yhteydessä, riitelyä ennalta ehkäisten, hän sanoo.

Keskuskauppakamarin järjestämään tavarantarkastajakokeeseen voi osallistua, mikäli hakijalla on tutkinto alalta, jolle hän on hakeutumassa, sekä vähintään kymmenen vuoden työkokemus alan tehtävistä tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Tavarantarkastajaksi mielivälle korkeakoulututkinto ei ole välttämätön edellytys, opistotasoinenkin riittää, mutta ammattikoulututkintoa ei vielä oteta huomioon. Lisäksi edellytetään vähintään 30 vuoden ikää, hyvämaineisuutta ja rehellisyyttä, puolueettomuutta sekä itsensä ja omaisuutensa hallintaa, eli hakija ei saa olla vajaavaltainen, eikä konkurssissa.

Muun muassa tätä hyväksytty tavarantarkastaja tekee

Tärkein tehtävä on suorittaa puolueeton ja tekninen tarkastus kohteessa.

Hyvin usein tarkoituksena on selvittää, onko kohteessa jokin virhe tai vaurio ja etenkin, mistä se johtuu.

Toisinaan selvitetään myös esimerkiksi ajoneuvon, koneen tai kiinteistön käypää arvoa, tarkastuskohteen sopimuksenmukaisuutta sekä toiminnallisuutta.

Puolueettomuutta turvaa se, että tavarantarkastaja kutsuu tilaisuuteen ainakin kaikki tarkastuksen kohteeseen ja toimeksiantoon liittyvät välittömät osapuolet.

Joskus osapuolten välit ovat hyvin tulehtuneet, joten tarkastajan pitää osata johtaa tilaisuutta jämäkästi ja tasapuolisesti.

Tavarantarkastaja kertoo näkemyksensä vasta tarkastuskertomuksessa. Tärkeää on nimenomaan perustelu eli on esitettävä se vertailuperuste, johon kohdetta verrataan (esimerkiksi rakentamisen yleiset laatuvaatimukset, sopimukseen kirjattu suoritustaso). Tavarantarkastaja ottaa myös kantaa korjaamisen tarpeen kiireellisyyteen ja mahdolliseen lisävaurioitumisen riskiin.

Tavarantarkastaja ei ole konsultti eikä myöskään tuomari, eli hän ei saa esittää ratkaisuehdotuksia tai määrätä osapuolia mihinkään suorituksiin.

Lisätietoja: https://kauppakamari.fi/tavarantarkastus/

Lisää aiheesta

Osaatko tehdä remppatyöt itse? Kysely paljasti, mistä löytyy Remontti-Suomi20.9.2017 13.47

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat

AutonOsat24.Fi