Paikalliset

Lappeenrannan seudun eläinkoti ei pysty vastaanottomaan uusia kissoja – Sijaiskodeista huutava pula

ELÄIMET Eläinkoti Pesä tarvitsee pikaisesti sijaishoitokoteja akuuttiin kissaruuhkaan.

Seitsemänvuotias Elvis tuli eläinkotiin ylipainoisena ja on toistaiseksi laihdutuskuurilla.

Jasmin Muukka

Lappeenrannan Seudun Eläinsuojeluyhdistyksen Eläinkoti Pesä on ahdingossa. Kodittomia kissoja on liikaa, ja uusien sijaiskotien löytämisellä on tulenpalava kiire.

Tällä hetkellä yhdistyksen hoidossa on 43 kissaa, joista 16 majailee eläinkodissa ja loput sijaiskodeissa. Se on eläinkodin hoitajan Laura Hölkin mukaan kapasiteettiin nähden ehdoton maksimi.

–Pesä tarvitsee pikaisesti useita uusia sijaiskoteja. Emme pysty vastaanottamaan uusia kissoja ennen kuin nykyisiä lähtee uusiin koteihin tai sijaiskoteihin.

Uudet avuntarvitsijat ohjataan tarvittaessa ottamaan yhteyttä muihin yhdistyksiin. Ruuhka tarkoittaa myös sitä, että eläinkodilla on huutava pula märkäruoasta. Lahjoitukset eivät riitä kattamaan kissalauman syömän ruokamäärän kustannuksia. Hölkki kertoo, että avunannosta kiinnostuneet voivat esimerkiksi tuoda kissanruokaa itse suoraan Pesälle.

Kesäksi uusille sijaiskodeille on aina erityinen tarve, sillä useat vakituiset sijaiskodit eivät pysty pitämään hoitokissaa koko kesää. Myös kesäkissat ovat Hölkin mukaan edelleen ongelma Lappeenrannan alueella.

–Ihmiset ottavat kissoja kesällä pentuna, mutta eivät sitten haluakaan leikata niitä syystä tai toisesta.

Kesän ja kyllästymisen jälkeen kissat joko jätetään heitteille tai toimitetaan eläinkotiin. Pesä perii kissan vastaanottamisesta 50 euron maksun, jottei kynnys kissasta luopumiseen olisi liian matala. Lisäksi maksulla katetaan kissasta aiheutuvia kuluja.

Jos kesäkaveria halajaa, vaikuttaa muutaman kuukauden sijaiskotina toimiminen kaikin puolin hyvältä ratkaisulta. Lappeenrannan Seudun Eläinsuojeluyhdistys toimittaa hoitajalle ruoat, hiekat ja kustantaa lisäksi eläinlääkärikäynnit ja muut pakolliset kustannukset. Myös apua ja ohjausta kissan hoitamiseen saa tarvittaessa.

Sijaiskodit tarkastetaan kissalle sopiviksi ja turvallisiksi ennen kissan muuttoa.

Ulkokissoiksi LSEY ei omistamiaan kissoja luovuta lainkaan, ja tämä saattaa tulla monelle yllätyksenä. Linjaukseen on syynä ensinnäkin se, että ulkokissa elää sisäkissaa huomattavasti lyhyempään. Erityisesti taajamassa liikkuvaa kissaa vaanivat lukuiset vaarat.

Lisäksi kissan ei voi lähtökohtaisesti katsoa kuuluvan Suomen luontoon, sillä sen asema ekosysteemin kilpailussa on epäreilu. Kissa on taitava saalistaja, ja sen haittavaikutukset korostuvat erityisesti keväällä lintujen pesimäaikaan.

Lainsäädännöllisesti asia on kinkkinen. Ulkoilevan kissan pitämistä ei Suomen laissa suoraan kielletä, mutta taajamissa sitä koskevat järjestyslait, ja maaseudulle metsästyslait.

Lappeenrannan Seudun Eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Katri Irvankosken mukaan yhdistyksillä on asiassa valtakunnallisesti selvä linja.

–Me mennään Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton linjauksen mukaan, eli emme suosittele sitä yhdistyksenä. Ulkona liikkuminen voidaan kissoille mahdollistaa valjailla tai ulkotarhalla.

Kissoihin erikoistunut eläinkoti Pesä aloitti toimintansa kesällä 2016. Lisätietoja sijaiskodiksi ryhtymisestä saa Lappeenrannan Seudun Eläinsuojeluyhdistyksen sivuilta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat

AutonOsat24.Fi