Paikalliset

Sukututkimusta on ollut Suomessa 350 vuotta

Vanhoista valokuvista voi saada virikkeen sukututkimuksen aloittamiseen.

Aatelisten ja papiston yksinoikeus levisi tavallisen kansan keskuuteen.Tänä vuonna on juhlittu ympäri Suomea sukututkimuksen 350-vuotista taivalta. Lappeenrannassa Lauritsalan kartanossa järjestetään keskiviikkona 17.11. klo 18 kaikille avoin juhla.Ohjelmassa on luentoja muun muassa kartanon historiasta ja siihen liittyvistä suvuista.

Nykypäivänä kuka vaan voi aloittaa sukututkimuksen ilman suurempia tuskia.

Imatran seudun sukututkijoiden puheenjohtaja Pertti Pispa kehuu internetohjelmien helppoutta Internet auttaa sukututkijaa monin tavoin, eikä jokaista tiedonjyvästä tarvitse lähteä hakemaan Mikkelin maakunta-arkistosta tai kirkkoherran virastosta. Mikäli sukujuuret löytyvät luovutetun karjalan alueelta, kannattaa tutustua Karjala Tietokantaan, www.karjalatk.fi/katiha.

Imatralla juhlittiin vuosi sitten 20-vuotista sukututkimustaivalta. Jäseniä yhdistyksessä on reilut 140, mutta sukututkijoita on paljon enemmän. Imatran pääkirjastossa tutkijoilla on oma huone, jossa pääsee käyttämään internetiä ja katselemaan mikrofilmeiltä kirkonkirjoja. Myös Lappeenrannan kirjastosta löytyy vastaavat laitteet.

Lappeenrannan seudun sukututkimusyhdistys ry perustettiin 1994 ja perustavassa kokouksessa oli mukana 23 henkilöä. Tällä hetkellä yhdistykseen kuuluu 103 jäsentä, mutta määrä vaihtelee vuosittain. Yhdistyksen puheenjohtajaksi keväällä valittu Lea Rinne on tehnyt sukututkimusta jo 20 vuotta.

– Innostuin sukututkimuksesta, kun kuulin että joku Limingan kirkkoherra on minulle sukua. Pitkällisen selvittelyn jälkeen löysinkin tämän henkilön suvustani.

Rinne ei suosittele sukututkimuksen aloittamista omin päin. Suomen sukututkimusseuran internetsivusto, www.genealogia.fi/hiski, on kyllä hyvä sivusto, mutta siellä on melkoisen paljon inhimillisiä virheitä. Sivuston ovat koonneet sukututkijat vapaaehtoistyönä ja koska alkuperäisten kirkonkirjojen tulkitseminen on haastavaa, on mukaan eksynyt kirjoitus- ja tulkintavirheitä.

Onneksi vuosittain järjestetään sukututkimuskursseja, joilla saa hyviä vinkkejä siitä, miten kannattaa aloittaa. Rinne mainitsee, että ruotsin kieltä olisi hyvä osata, jotta pystyy tulkitsemaan alkuperäisiä kirkonkirjoja. Myös vanhoja käsialoja pitäisi pystyä lukemaan. Ja vaikka internetistä löytäisikin tietoja, kaikki pitää kuitenkin viimeiseksi tarkistaa alkuperäisistä lähteistä, jotta mahdolliseen sukukirjaan ei tulisi virheitä.

Elävistä ihmisistä ei saa julkistaa tietoja, joten alle sata vuotta vanhoja tietoja on hankala saada. Perimätietoa kannattaakin kerätä vanhemmilta sukulaisilta. Myös hautausmailla kiertämällä saa helposti syntymä- ja kuolinaikoja tietoonsa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat

AutonOsat24.Fi