Paikalliset

Yliopisto tutki: Näin Etelä-Karjala voisi siirtyä uusiutuvaan energiaan

Joutsenon Muukonkankaalla pyörii seitsemän tuulivoimalaa.

Janne Koivisto

Täysin uusiutuva energiajärjestelmä on mahdollinen Etelä-Karjalassa sähkön- ja lämmöntuotannossa. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan alue voisi siirtyä uusiutuvaan energiajärjestelmään viimeistään vuonna 2050.

Tutkimuksessa mallinnettiin 80-prosentisesti uusiutuva järjestelmä vuoteen 2030 mennessä ja 100-prosenttisesti uusiutuva järjestelmä 2050 mennessä.

Saavuttaakseen 80 prosentin tavoitteen järjestelmä vaatisi 80 kolmen megawattikokoluokan tuulivoimalaa ja 200 megawatin verran aurinkovoimaa.

Siirryttäessä täysin uusiutuvaan energiajärjestelmään molempien tuotantomäärät nousisivat 350 megawattiin.

Laskettu malli kattaa julkisen sektorin, liikenteen ja asumisen energiankulutuksen, mutta ei teollisuutta.

Siirtyminen mallinnettuun energiajärjestelmään edellyttää merkittäviä panostuksia muun muassa tuuli- ja aurinkoenergiaan sekä niiden yhdistämiseen osaksi lämmitysjärjestelmää.

Haasteellisin sektori järjestelmässä on liikenne.

– Autokanta uudistuu hitaasti, ja lopullisen päätöksen tekee kuluttaja. Lisäksi kotimaisten liikennepolttoaineiden tuotanto on toistaiseksi pientä, tutkimuksen tehnyt Jori Lindgren sanoo.

Järjestelmän vaatimat investoinnit luovat työpaikkoja. Tuulivoimaloiden asennustyöt työllistäisivät 40 henkilötyövuotta per vuosi ja kunnossapito 3 henkilötyövuotta per vuosi. Tämä kasvaisi asteittain siten, että vuonna 2030 kunnossapidon työllisyysvaikutus olisi vuositasolla 48 työpaikkaa. Työllisyysvaikutus on kokonaisuudessaan arvioitu 600 henkilötyövuodeksi.

Aurinkovoimalan asennustyöt ja käyttö puolestaan tarjoaisivat työtä 2 000 henkilötyövuoden verran. Suurimmat työllisyysvaikutukset syntyisivät kuitenkin asennustöistä, jotka on arvioitu olevan 150 henkilötyövuotta per vuosi.

Energian hankinnan kustannukset olivat vuonna 2012 Etelä-Karjalassa vajaa 250 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannukset nousisivat arviolta 20 miljoonaa vuodelle 2030. On kuitenkin arvioitu, että investointien jälkeen energian tuotantokustannukset lähenisivät nollaa, jolloin kokonaiskustannusvaikutus nykyiseen järjestelmään tasaantuu.

Lappeenrannan kaupunki tavoittelee 80 prosentin hiilidioksidipäästöjen vähennystä. Kaupunki haluaa toimia kokeiluympäristönä kunnianhimoisille uusiutuvan energian ratkaisuille.

Kehitysjohtaja Markku Heinonen on vakuuttunut, että siirtymällä energiantuonnista kotimaassa tuotettavaan vähäpäästöiseen energiaan luodaan samalla Suomen talouskehitykselle ja työllisyydelle uusi kasvusysäys.

– Energiamarkkinoiden murros avaa mahdollisuuksia innovaatioille ja uudelle liiketoiminnalle. Tutkimus osoittaa, että yksin Etelä-Karjalan tasolla uusiutuviin energialähteisiin siirtymisen työllisyysvaikutukset ovat todella mittavat. Valtion intresseissä on erilaisin kannustimin ja veroratkaisuin edistää nyt mallinnetun skenaarion toteutumista myös käytännössä.

Tutkimus tehtiin osana Suomen Akatemian rahoittamaa Smart Energy Transitions -hanketta, jossa LUT on mukana.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat

AutonOsat24.Fi