Asuminen

Tutkija: Pieni muuttotappio voi olla kunnalle jopa hyvä asia, jos lähtijät ovat oikeanlaisia

NÄKÖKULMA Ennen suomalainen muutti työn vuoksi. Nyt muutto keskittyy harvemmille alueille ja niiden sisälle.

2010-luvulla on tehty vuosittain keskimäärin noin 900 000 muuttoa, joista kaksi kolmesta tapahtuu oman kunnan sisällä ja vain yksi kolmesta ylittää kuntien väliset rajat.

Päivi Tuovinen

Muuttoliike on luonteeltaan ilkeä ilmiö, koska sen syy- ja seuraussuhteet sekä hyvässä että pahassa tulevat esiin viiveellä.

Silti muuttoliikkeelle on tyypillistä sen valikoivuus, keskittävyys ja polarisoivuus, valtiotieteen tohtori, alue- ja väestötutkija Timo Aro sanoo.

– Valikoivuudella tarkoitan ennen muuta sitä, että pääosa muuttajista on nuoria tai nuoria aikuisia: noin 75 prosenttia muuttajista on iältään alle 35-vuotiaita.

– Nuorten muuttajien muuttopäätöksillä on iso vaikutus alueiden olemassa olevaan ja varsinkin tulevaan kehitykseen, koska valintojen seurauksena syntyy usein positiivisia kerrannaisvaikutuksia tuloalueille ja negatiivisia supistumisvaikutuksia lähtöalueille, hän tiivistää.

Muuttoliike on Aron mukaan myös erittäin keskittävää.

2010-luvulla keskimäärin vain joka neljäs kunta on saanut ylipäätään muuttovoittoa.

– Muuttovoitot keskittyvät suuriin keskuskaupunkeihin ja niiden läheisyydessä olevalle vaikutusalueelle.

– Suurten kaupunkiseutujen ulkopuolella on vain pistemäisesti muuttovoittoisia paikkakuntia jonkun poikkeuksellisen paikallisen syyn vuoksi, Aro kuvaa.

Maahanmuuton merkitys on kasvanut koko 2000-luvun ajan.”

Iso muutos liittyy myös siihen, että maahanmuuton merkitys on koko 2000-luvun ajan kasvanut alueiden väestödynamiikassa.

– 99 prosenttia kunnista saa muuttovoittoa vain maahanmuutosta alhaisen lähtötason vuoksi. Yhä useammassa kunnassa maahanmuutto on siis ainoa väestökehityksen positiivinen osatekijä, kun luonnollinen väestönlisäys on negatiivinen ja kuntien välisestä muuttoliikkeestä tulee muuttotappiota.

2000-luvun erityispiirteenä voi pitää myös lähimuuttojen jatkuvaa kasvua.

2010-luvulla on tehty vuosittain keskimäärin noin 900 000 muuttoa, joista kaksi kolmesta tapahtuu oman kunnan sisällä ja vain yksi kolmesta ylittää kuntien väliset rajat.

– Kaukomuuttojen tilalle on siis tullut lähimuutot, jossa keskeisinä ajureina toimivat asumiseen, viihtyisään ympäristöön ja elinvaiheisiin liittyvät tekijät, Aro kuvaa.

– Aikaisemmin muuttojen ykkösmotiivi oli vuosikymmenien ajan työ.

Kun muuttoliikkeestä puhutaan, puhutaan aina myös muuttoliikkeen voittajista ja häviäjistä. Vai puhutaanko?

– Se on hyvä kysymys. Muuttoliikettä voi tarkastella määrällisestä ja laadullisesta näkökulmasta sekä eri aikaväleillä. Vastaukset ovat vähän erilaisia valitusta näkökulmasta riippuen, alue- ja väestötutkija sanoo.

Usein muuttoliikettä tarkastellaan vain määrällisestä näkökulmasta eli kuinka paljon alue saa muuttovoittoa tai -tappiota tai onko syntyvyys kuolleisuutta suurempaa ja niin edelleen. Tämä on Aron mukaan vain pintaa ja jäävuoren huippu.

– Monin verroin tärkeämpää on tarkastella tulo- ja lähtömuuttajien rakennetta tai profiilia eli millaisia alueen tulo- ja lähtömuuttajat ovat yksilöllisiltä, sosiaalisilta ja taloudellisilta ominaisuuksiltaan.

Ihannemuuttaja on työssäkäyvä, aktiivi-ikäinen ja koulutettu.”

Jokaisen kunnan kannalta ihannemuuttajia ovat esimerkiksi kuntataloudellisesta näkökulmasta työlliset, aktiivi-ikäiset, koulutetut ja hyvätuloiset muuttajat.

– Tulo- ja lähtömuuttajien profiilia analysoimalla voidaan tehdä pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia tulkintoja alueen kehityksestä esimerkiksi palvelurakenteen tai investointien suhteen. Itse asiassa kuntataloudellisesta näkökulmasta usealle kunnalla jopa pieni muuttotappio voi olla positiivinen asia, jos muuttajien rakenne on suosiollinen.

Positiivinen muuttovoittoisuus synnyttää positiivisten vaikutusten kehän. Yksi myönteinen tekijä johtaa toiseen ja se taas kolmanteen.

– Positiivinen muuttoliike on hyödyllinen monelle kunnalle, koska se kohdistuu nuoriin ja nuoriin aikuisiin. Tämä lisää alueen syntyvyyttä, joka parantaa alueen väestöllistä ja taloudellista huoltosuhdetta, joka vaikuttaa myönteisesti alueen verotulokehitykseen, joka houkuttelee alueelle uusia muuttajia, ja niin edelleen, Aro luettelee.

Muuttotappioalueilla kehitys menee päinvastaiseen suuntaan ja johtaa ajan mittaan negatiivisten vaikutusten noidankehään.

– Siksi muuttoliike on ilkeä alueellinen ja yhteiskunnallinen ilmiö. Positiiviset ja negatiiviset seuraukset tulevat esiin vasta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, Timo Aro kiteyttää.

Viime vuoden väestönkasvusta 76 prosenttia tuli maahanmuutosta

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluvun kasvusta 76 prosenttia koostui nettomaahanmuutosta vuonna 2014.

Väkiluku kasvoi vuoden aikana 23 020 hengellä, mikä on 1 690 henkeä vähemmän kuin vuonna 2013.

Nettomaahanmuuton osuus väestönkasvusta oli 17 540 henkeä.

Luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden oli puolestaan 5 480 henkeä. Ennakkoväkiluku oli vuoden 2014 lopussa 5 474 289.

Lähde: Tilastokeskus

Kuka Timo Aro?

Valtiotieteen tohtori (Turun yliopisto).

Porin kaupungin kehittämispäällikkö.

Tutkimuspalvelu Timo Aro Oy:n omistaja ja toimitusjohtaja.

Viime vuoden väestönkasvusta

Lisää aiheesta: 

Tutkija: Arki on kiireisintä pienituloisissa perheissä30.4.2015 06.00
Tutkija: Yhä paremmin koulutetut tekevät yhä vähemmän vaativia töitä16.3.2015 21.00
Tutkija: Yhä useampi sinkkumies ei löydä koskaan naista18.7.2011 21.26
Asiantuntija: Tässä kulkee flirtin ja häirinnän raja1.6.2015 22.30
Häirinnän vähättelyn syy: ”Setämiehet eivät halua luopua saavutetuista eduista”1.6.2015 22.30

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Asuminen

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat

AutonOsat24.Fi