Me menneen vangit

Suomessa on tänä vuonna muisteltu 100 vuoden takaisia tapahtumia. Vähemmän on pohdittu tulevien 100 vuoden merkitystä. Tulevaisuuden ennustaminen on tietenkin mahdotonta, mutta nykyisyyskin on osa tulevaisuutta. Yhteisen tulevaisuudenkuvan hahmottaminen olisi juhlavuodelle kunniakas tavoite.

Olemme todistamassa neljättä teollista vallankumousta, alustatalouden tuloa.

Muutoksen maamerkkinä on uuden teknologian nopea yleistyminen. Televisio saavutti 50 miljoonaa käyttäjää 13 vuodessa. Internet yleistyi yhtä laajalle 4 vuodessa, Instagramin leviäminen kesti puoli vuotta, Angry Birds tavoitti 50 miljoonaa käyttäjää 35 päivässä ja Pokémon Go kahdessa viikossa.

Tuttuja tarinoita ovat valokuvauksen, telekommunikaation ja median siirtyminen mobiiliin.

Samasta ilmiöstä on kysymys, kun pankit vähentävät perinteisiä töitä ja lisäävät väkeä uusiin tehtäviin.

Ilmeisesti meille mobiilia vierastaville on tarjolla jonkinlainen seniilipankki."

Nyt pitäisi hyväksyä, että myös pankki siirtyy lopullisesti kännykkään, niin vastenmielisenä kuin ajatusta pidänkin. Pari miljoonaa suomalaista asioi jo pelkästään mobiilipankissa. Eikä asiointi jatku tutussa pankissa, vaan kiinalaisen Alibaban tai amerikkalaisen Googlen ja Applen palveluyhtiöiden kautta.

Miten voin luottaa rahani ja tilini niille? Ilmeisesti meille mobiilia vierastaville on tarjolla jonkinlainen seniilipankki.

Tätä kehitystä vieroksuessani OP:n pääjohtaja Reijo Karhinen muistutti, että meidän nuoruutemme Suomea ei enää ole. Silti meillä on vastuu uusien sukupolvien Suomen rakentamisessa. Nuoret elävät siinä Suomessa, josta me nyt päätämme. Meidän pitäisikin puhua enemmän tulevaisuudesta kuin omasta menneisyydestämme, joka alkaa olla vain haalea muisto.

Digitalisaatio hävittää ammatteja ja työpaikkoja. Silti sen sanotaan jopa lisäävän uuden työn määrää.

Maailman parhaimpiin kuuluvalle koulutusjärjestelmälle se on suuri haaste. Vanhakantaiset asenteet tai työmarkkinat eivät saisi jarruttaa koulutuksen muutosta. Edessä on raju vihuri, kun teknologiamyönteiset kuluttajat vaativat uusinta palveluympäristöä. Meitä ikääntyviä se pyörittää kuin tavaratalon pyöröovi.

Kommentit (6)

Kommentit

Se työ mikä menetetään ei koskaan korvaudu täysimääräisesti takasisin vaan vajausta jää reippaasti. Meillä on kohta työttömänä ja puoliteholla nopin miljoona ihmistä että vaan eläköityminen pikkuisen korjaa numerot paremmaksi ja suurin tuholainen Suomessa on jatkuvasti kasvavat halpatyöt jotka vie ostovoiman ja verotulot.Suomalainen elintaso on pitkälti verkkarit ja Lidli eikä muuta.

Tatu

Vaikea arvioida mitään digitalisaation työtä tuottavasta vaikutuksesta, mutta ainakin Italiassa
uutta työtä tulee ihmisten ikääntymisen myötä. Siellä on nykyisin kaikilla kynnelle kykenevillä vanhuksilla oma "padante" (= maahanmuuttaja joka tulee kotiin hoitamaan vanhusta ja jolle palkka maksetaan pimeästi). Ihme että tätä kätevää metodia ei ole Suomessa osattu vielä hyödyntää. Ei tarvitse olla kovinkaan suurituloinen, jos palkan
maksaa pimeänä - ainakin siinä säästää huomattavan summan hoitolaitoksiin tai
ns. tuettuun asumiseen verrattuna. Italiassa ei tarvitse maksaa kuin muutama sata
euroa padantelle, niin saa asua kotona ja palvelut pelaavat. Kannattaa ottaa mallia
sellaisista eu-maista missä eu-säännöksille haistatetaan pitkät......

Osservatore

Mobiilivillitys alkaa tosiaan mennä liiallisuuksiin, kun kohta ei mitään asioita voi hoitaa muuten kuin älypuhelin kourassa.

On tietysti hyvä, että yritykset tarjoavat mahdollisuudet älypuhelimen käyttöön niille, jotka sellaista oikeasti haluavat. Se ei kuitenkaan saisi johtaa siihen, että kaikki palvelut rakennetaan vain näiden puhelimien ympärille. Asiakkaan pitäisi voida valita.

Erityisasiantuntija

Osservatore, todella kiinnostava konsepti. Voisitko kertoa, minkämaalaisia ja kumpaa sukupuolta nämä "padantet" siellä pääosin ovat? Suomessakin tuo voisi toimia, mutta kun tänne on otettu viime aikoina lähinnä vain nuoria muslimimiehiä niin en usko että a) heitä tuo työ kiinnostaisi ja b)suomalaisilla vanhuksilla saattaisi esiintyä luottamuspulaa. Ovatko padantet usein Italian entisistä siirtomaista Afrikassa? Kieliongelmat?

turhauttavaa

Hyvä Johannes Koroma. Hyviä mielipiteitä sinulla, kuten muutama vuosi sitten sanoit, että kyse on syömävelasta valtion velkaantumisessa.
- Pankkitiliä ei tarvitse uskoa Alibaballe, Googlelle tai Applelle ainakaan siinä mielessä, että ne olisivat tilinpitäjiä. Kyllä suomalaiset pankit varmasti tarvitsevat yhä ottolainauksenkin osana varainhankintaansa.
Mutta ehkä nuo yhtiöt voivat olla rahansiirtojen toteuttajia. Kysymys voi siis kuulua, ja ehkä sitä tarkoititkin, miten uskaltaa sallia niiden tehdä veloituksen, vähän niinkuin suoramaksu (entinen suoraveloitus ja suoraveloitusvaltakirja). Eiköhän siihen tule jokin euroraja, jota suuremmat veloitukset vaativat erillisen vahvistuksen. Meneekö veloitus sitten pankkitililtä vai luottokorttilaskuna / koosteena. Esko Nurminen

Esko

Johannes Koroma

Kirjoittaja on työtä tekevä eläkeläinen. [email protected]