Paras katsomo

Juhani Sirkiä.

Heikki Kemppainen

Monipuolisesti urheilua seuraavana on voinut todeta sekä katsojapulaa että paikalla olevien uudenlaisen tavan seurata tapahtumaa. Aina ja joka tilanteessa haluan kuitenkin korostaa, että kaiken muun voi kokea kotona tai päätelaitteelta, mutta tunnelmaa ei koskaan.

Jukolan viesti rankkasateessa Simolassa osoitti, että katsojat jäivät kotiin ja paikalla olleetkin seurasivat kisaa mielummin omalta päätelaitteeltaan teltassa, asuntoautossa tai -vaunussa.

Tässä tapauksessa sekä ilma että muutos seurata kilpailun kulkua kävi järjestäjän kukkarolle eli suuri ennakolta hyvin tehty työ meni osin hukkaan ja syntyi tappiota. Näin voi käydä jatkossa monessa muussakin lajissa.

Kun katselee vaikkapa F1-kisojen paikalla olevien katsojien toimintaa, niin moni porukasta istuu katsomon penkillä perinteisesti, ravintolakatsomossa kaljalasin ääressä seuraten myös tapahtumien kulkua screeniltä, mutta myös oma päätelaite on avoinna.

Näin tilanne tulee olemaan myös hiihdon MM-kisoissa Lahdessa ellei jäädä suorastaan kotisohvalle, jossa näkee 70”-televisiosta tarkan kuvan, tulospalvelun, kuulee selostuksen ja ei tarvitse hytistä kylmässä.

Maamme suurimmat ravikatsomot alkavat olla kotisohvilla, kahviloissa ja R-kioskeissa. Tähän samaan ovat joutumassa televisiointioikeudet myyneet jalkapallon Veikkaus-liiga ja myös jääkiekon SM-liigakin.

Nykyinen kuvaustekniikka suorastaan hemmottelee meitä päätelaitekatselijoita. Urheilutapahtumat näemme kotoa tai kahvilassa tai vaikka katsomossa. Kaikkein kiihkeimmät ja ratkaisevat hetket näytetään useampaan kertaan katselijalle. Voit jatkuvasti seurata tilanteita ja tilastoja milloin tahansa ja olet aina ”parhaalla paikalla katsomossa”.

Jatkossa se intohimoisinkin yleisö käy katsomassa paikanpäällä vain ne kauden tärkeimmät tapahtumat. Nykytekniikka onkin tapahtumajärjestäjien yksi suurimmista kilpailijoista yleisöstä.

Array

Toimitukselta

Tällä palstalla julkaistaan toimituksen kolumneja ja pääkirjoituksia.