Maahanmuuttoviraston Esko Repo ihmettelee, miksi islamista luopuminen tulee ilmi niin myöhään: "Uskottavuutta pitää siinä vaiheessa arvioida tarkkaan"

Imatran vastaanottokeskuksen johtaja Lauri Perälä.

Joakim Westrén-Doll

MAAHANMUUTTO Turvapaikanhakuprosessi liittyen uskonasioihin sisältää problematiikkaa ja näkemyseroja.

Yleisradio raportoi heinäkuun lopulla Imatran Tainionkosken seurakuntakeskuksen kristinuskoon kääntyville turvapaikanhakijoille järjestämistä rippikouluista. Maahanmuuttoviraston mukaan kuluneen vuoden aikana islamista luopuneiden turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut Suomessa.

Imatran vastaanottokeskuksessa kristinuskoon kääntyneiden määrä on kasvanut asiakasmäärien kasvaessa, mutta merkittävää suhteellista muutosta ei olla havaittu.

–Meillä on ollut vastaanottokeskuksen olemassaoloaikana todella iso vaihtuvuus, joten tarkkoja arvioita on vaikea sanoa, kertoo vastaanottokeskuksen johtaja Lauri Perälä.

Yhden syyn sille, miksi turvapaikanhakijoiden kääntymisestä on puhuttu viimeaikoina julkisuudessa, Perälä näkee viime vuonna tehdyssä oikeusapu-muutoksessa.

Oikeusapu-uudistus toi oikeusavustajat ansioituneesti valvonnan piiriin, mutta rajasi samalla alkuvaiheen oikeusavun julkisille oikeusaputoimistoille, jotka ovat aiemmin hoitaneet turvapaikka-asioita vain vähän. Lisäksi uudistus määritti oikeusavustajan osallistumisen turvapaikkapuhutteluun aiheelliseksi ainoastaan erityisen painavista syistä.

–Nyt kun oikeusapua ei saa enää turvapaikkapuhutteluun, niin asiakkaat eivät osaa välttämättä kertoa kaikkia hakemuksen kannalta merkityksellisiä seikkoja, ja silloin ne ilmenevät vasta valitusvaiheessa, kun oikeusapua on saatavilla. Tällöin hallinto-oikeus palauttaa tapaukset takaisin Migrin käsittelyyn, Perälä kertoo. Yhtenä perusteena on ollut juuri kristinuskoon kääntyminen.

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo on asiasta eri mieltä.

–Tämä muutos ei estänyt hakijan oikeutta oikeusapuun. Kysymys oli siitä, milloin oikeusaputoimisto maksaa käytetyn oikeusavun. Osa on vetänyt asiasta liian suoria johtopäätöksiä.

Monet asiantuntijat ovat ilmaisseet huolensa turvapaikanhakijoiden oikeusturvan heikkenemisestä oikeusapu-uudistuksen yhteydessä. Korkein hallinto-oikeus on ilmaissut, että avustajan läsnäolo puhuttelussa lisäisi olennaisten asioiden käsittelyn todennäköisyyttä.

Revon mukaan muutos ei ole tarkoittanut sitä, että Maahanmuuttoviraston päätöksiä kumottaisiin enemmän.

–Siitä ei ole tutkittua tietoa. Oikeusapu-uudistus ei vaikuttanut millään tavalla puhutteluun.

–Tällä muutoksella ei ole ollut meidän käsittelyymme mitään vaikutusta.

Repo ei siis myöskään usko, että kristinuskoon kääntyvien turvapaikanhakijoiden määrällinen kasvu tilastoissa johtuisi oikeusapu-uudistuksesta.

–Hakijan puhuttelussa käydään läpi kaikki perusteet. Kuolemaksenikaan en ymmärrä, miksei se tule mieleen. Että hänellä pitäisi olla juristi muistuttamassa, että kerro uskonnosta.

Islamista luopuvia, Revon mukaan erityisesti irakilaisia ja afganistanilaisia turvapaikanhakijoita, koskevan ilmiön hän näkee koko Pohjoismaat kattavana, vaikkakin vahviten Suomessa.

–Minun näkemykseni on se, että kun tällainen asia tulee kielteisen päätöksen jälkeen valitusvaiheessa hakijalla esille, niin se on laajempi ilmiö mikä siinä on taustalla. Että yhtäkkiä kääntyykin kristinuskoon. Sitten vaan uutta hakemusta peliin.

Riski siitä, että kristinuskoon kääntynyt turvapaikanhakija joutuisi vainotuksi uskonnon takia palatessaan kotimaahansa, on laissa säädetty peruste turvapaikan saamiselle. Maahanmuuttoviraston mukaan uskonto ei ole kuitenkaan Suomessa automaattisesti peruste saada turvapaikkaa. Asia arvioidaan kunkin hakijan kohdalla yksilöllisesti.

–Tämä on tutkittava erittäin tarkkaan, kun henkilö käy pitkän prosessin ja uskonto tuleekin ilmi niin myöhään. Uskottavuutta pitää siinä vaiheessa arvioida tarkkaan kokonaisuudessaan.

 

Oikaistu 14.8.2017 klo 8.13: Lauri Perälän siteerausta korjattu.

Written by:

Joakim Westrén-Doll

Ota yhteyttä

Aiheesta muualla

 

 

AutonOsat24.Fi